viimeisiä viedään..

Niin nyt on sitten viimeinen viikko alkanut. Todella hassua. Enää yksi keittiö vuoro ja kolme tallia ja sitten olenkin jo matkalla kotiin. Voi voi. Mutta niin kuulumisiin sitten kuitenkin. Viikonloppu oli oikeastaan ihan mukava. Lauantaina meillä ei ollut mikään ihan kamala kiire. Aika sellainen perus päivä. Vaikka niin.. Aamulla oli taas privat tour.... eläkeläisille... taas... Tosin tällä kertaa ne oli kylläkin tanskasta ja oikein eläväisiä kaikki. Ja verrattuna niihin perjantain Israelilaisiin ne oli kuin jostain urheilu koulusta. Lähes kaikki kipusi itse hevosen selkään ja olivat muutenkin oikein pirteitä mieleltään ja ruumiltaan. Jopa sellaiset hevoset jotka usein yrittää syödä koko matkan käyttäytyi oikein hyvin. Sanoin alussa että jos hevonen yrittää syödä niin vedätte sen vaan ohjista ylös ja sanotte no no. Ne otti sen sanotte no no oikein tosissaan ja se oli niin koomista kun ne mummut ihan todella karjas niille hepoille että no no! Ekalla kerralla kun sellainen mummu karjas ajattelin ensin että nyt se tippui tai jotain mutta ei se vaan oli kovana Gusturille kun se yritti syödä. Ja ne oli oikein suloisia muutenkin. Vain ehkä puolet puhui englantia, mutta kaikki oli oikein mukavia ja joku 10 osti T-paidan tai hupparin muistoksi ratsastuksesta. Ja kaikki kun pääsivät alas olivat ihan että mun hevonen on kaikkein paras. Ihan kuin lapset joskus. Kyllä mun hevonen vaan on niin hyvä ei sun oo ollenkaan niin hyvä. Se oli niin hauskaa. Parhaat vanhukset ikinä.
Muuten launatai sitten meni aika silleen normaalisti ei mitään ihmeitä, mutta sitten illalla mentiin Reykjavikiin, koska täällä oli kulttuuriviikonloppu ja se on suurin juhla viikonloppu näille. Siis varmaan koko Islanti oli Reykjavikissa. Se oli aivan tukossa. Tuntui vähän kuin olisi ollut Japanissa. Ihmisiä ihan sikana ja joka puolella. Mutta olihan se ihan hienoa olla siellä. Ja puoli kaksitoista oli ilotulitus ja se oli kyllä aika hieno. Nää todella osaa ilotulituksen jalon taidon. No Elinillä oli sitten vatsakramppeja, joten lähdin sen kanssa sitten kotiin, koska mun kuitenkin piti työskennellä sunnuntaina. Ei ollut sitten ihan niin helppoa päästä taksiin ja varsinkaan taksin päästä pois kaupungista. Meidän matka kotiin kesti tunnin (normaalisti 15 min). Onneksi meillä oli oikein kiva taksi kuski ja se sammutti mittarin 6000 ISK ja ilmoitti että normaalisti ette maksaisi edes sitä joten se on sitten tarpeeksi. Oikein kilttiä siltä. Annettiin sille sitten kuitenkin 7000 koska jos se ei olisi sammuttanut mittaria oltais varmaan maksettu vähintään 12000.. Oikein kiva kuski oli.
Sunnuntaina oli sitten aika hauskaa, koska Caroline ja Maria oli molemmat jonkin verran krapulassa ja Farina myös, mutta se oli keittiössä niin se ei niin haitannut. Mutta niin olihan se ihan hauskaa Janan kanssa sitten naureskella krapulaisille. Toki se tarkoitti että piti itse tehdä aika paljon enemmän, koska ne oli vähän heikkona, mutta onneksi sunnuntai ei ollut mitenkään hirveän kiire. Aamulla oli vain 25 turistia (4 oli liian krapulassa tullakseen) joten oli helppoa. Marian ei edes tarvinnut tulla ratsastamaan. Ja mä sain nopean ryhmän niin mikäs siinä. Toki sitten tauolla Carolinen piti tulla mun kanssa koska alussa mulla oli 10 ja tauolla sain sitten 7 lisää.. Mutta ihan hyvin meni koko matka kotiinkin. Ja olihan se kovin hauskaa. Ja ihmiset oli oikein tyytyväisiä.
Iltapäivällä Caroline meni sitten day tourille ja me muut kolme lavalle, jolla oli taas vain 25 ihmistä. Oikein rauhaisaa. Toki meillä oli sitten 4 keski-ikäistä suomalaista naista siellä ja ne oli ihan hilppasen ärsyttäviä, mutta onneksi mä olin jonon kärjessä ja Jana siinä sivussa niin ei tarvinnut niille sitten niin kovasti mitään sanoa. Mutta hauskaa niilläkin oli ja vaikka kaksi niistä oli kovin peloissaan ne silti aina suostui että mennään vaan hetki vähän lujempaa. Ja sitten siellä oli sellainen oikein suloinen amerikkalainen mies. Se kovasti halusi kokeilla tölttiä ja olin vähän huolissaan, koska sillä oli Orri ja Orri ei liiemmin sitten tölttäile. Mutta onneksi Orrin possu passi on niin tasaista että se oli aivan varma että meidän kaikki hevoset vaan tölttää. En sitten korjannut käsitystä, koska oli niin onnessaan "töltistä". Niin ja toisaalta possu passi voi jopa olla joillain tasaisempaa kuin niiden töltti. Ja kun kerran tasaista askellajia tullaan kokeilemaan niin onko sen sitten niin väliä, kunhan asiakas on tyytyväinen?
Mutta niin ei muuta tänään. Vietän tässä juuri viimeistä vapaa päivää täällä. Hyvä päivä!

viikko enää jäljellä....

Niin nyt on sitten viimeinen viikko menossa.. Hirveän nopeaan on mennyt varsinkin elokuu. Juurihan se vasta alkoi. Mutta niin onhan sitä tietysti tosi kiva tulla kotiin. Jotenkin tuntuu että on enemmän ja enemmän ikävä koko ajan nyt kun aikaa on enää niin vähän jäljellä. Okei sitten arkeen taas. Keksiviikkona meillä oli täällä yksityinen evening tour. Vanhuksia suurin osa sellaiselta risteily alukselta. Vähän oli sellainen olo että tästä ei tule sitten kyllä yhtään mitään. Heikkoja vanhuksia lähes jokainen... No lähteminen tietty kesti vaikka kuinka ja kauan, koska aika harva niistä pääsi itse selkään. Mutta sen jälkeen kaikki meni itseasiassa oikein hyvin. Hyvin ne siellä selässä keikkui ja jopa sellainen lähes sokea nainen pysyi hyvin mukana ja oli heti mun takana toisena jonossa. Se oli niin suloinen se nainen. Se oli ollut ihan varma että ei se sitten kuitenkaan voi ratsastaa kun se tänne tulee, vaan että me sanotaan että ei voi ja sitten kun se saikin ja kaikki meni hyvin ja hevonen (Sokki) oli niin ihana ja kaikkea. Harvoin näkee niin säteilevää ihmistä kuin se oli. Se on kuitenkin ollut lähes sokea jo 25 vuotta... Tää oli jännittävintä mitä se oli koko sinä aikana tehnyt =).
Torstaina oli sitten vapaapäivä ja mentiin Carolinen kanssa kaupungille vähän ostoksille. Oli todella hauskaa. Syöiin pizzaa ja vaan hengailtiin. Niin ja ostelin sitten vielä vähän kaikenlaista kamaa. Noin esim. sellaisen aivan ihanan suloisen pipon talven varalle!! Se on niin söötti! No näette sitten talvella kun kuljen siinä.
Perjantai olikin sitten aivan kamala. Olin jo aiemmin joskus viime viikolla luvannut olla sen töissä, mutta aivan kamalaa oli... Aamulla meillä oli sekä lava että privat tour.. No lava lähti ihan ajallaan ja sitten mä, Caroline ja Elin otettiin se privat tour, jonka oli siis tarkoitus alkaa 10.30. No ne oli sitten 25 vanhusta Israelista. Nuorimmat varmaan 70 vuotiaita ja sitten siitä vanhempia. Ihanaa. Kesti joku puolituntia edes saada ne penkeistä ylös ja ulos kypärän kanssa. Ja sitten voitte vaan arvata kauanko kestää laittaa sellainen määrä vanhuksia hevosen selkään. Niin ja niillehän oli varattu kaksi tuntia.. Jo heti alussa yli puolet oli että kai me voidaan olla vaan tunti joohan... No siis hyvä niin. Ja sitten 10 päätti jo tossa aitauksessa että ei he voi tulla. Joten sitten piti vielä auttaa ne alas. No kaikki tuli kuitenkin hengissä kotiin ja suurimmalla osalla oli kai ihan kivaakin, mutta ehdottomasti hirveimpiä ryhmiä ikinä.
No mä tulin sitten kotiin tunnin ryhmän kanssa koska mulla oli tarkoitus olla privat tour kello 13. Olin vanhusten kanssa takas 12.40 ja menin sisälle syömään jolloin ne hihkaisi toimistosta että sun pitää ensin mennä family tourille. No niin ne oli sitten siirätnyt sen privaatin tunnilla. No en sitten ehtinyt mitään syödä kun menin ulos auttaan family tour hevosten kanssa. Sitten family tour oli myöhässä ihan sikana. No en sitten mennyt sille vaan Elin meni. Sitten mulla oli tarkoitus olla aikaa kahteen asti, mutta 13.40 ne soitti että ne on täällä nyt. Mun oli siis tarkoitus laittaa lava hevoset kuntoon tuossa välissä. No ei ollut aikaa sitten siihen. Niin ja en siis edelleen ollut syönyt mitään. No onneksi privat tour oli oikein hyvä ne oli 4 suomalaista ja niiden kanssa oli oikein hauskaa. Onneksi sentään. Mutta aivan kauhea päivä kaiken kaikkiaan. Söin aamupalan ennen kahdeksaa ja seuraavaksi 19.00 illalla. Koska ei ollut aikaa. Haistakoon pitkän.... toimistossa Rebecca.. Niin ja osa hevosista seisoi sitten kahdeksan tuntia satula selässä ilman juotavaa.. Toistaisin sitten tuon piiip piiip Rebecca. Mutta joo ei muta nyt!

kivaa kivaa

Aurinko paistaa taas täällä Islannissa! Tosi hienoja päiviä ollut tässä viime aikoina taas. Ann-Sophie poltti nenänsä. hih. Mutta niin. Lauantain sujui aika leppoisasti. Olin keittiössä, mutta ei ollu ketään lounaalle, joten oli todella aikaa siivoilla ja pistää kaikki kuntoon illan lihasoppa kokoontumista varten. Oli oikeastaan todella tylsää suurimmaksi osaksi, mutta se oli ihan sellainen kiva tunne, kun sellaista ei ole pitkään aikaan tuntenut. Niin ja toki Sunna oli perjantaina unohtanut lihasopat autonsa takalaatikkoon, joten oli siinä sellainen pieni häslinki kun Heithan piti sitten jostain saada lisää. Aika koomista. Iltapäivällä menin sitten ratsastamaan, koska oli niin paljon väkeä. Se oli hauskaa. Menin Elinin kanssa hitaalle lavalle ja ne ihmiset oli vaan niin mukavia. Havoin on ryhmää missä on niin mukavia ihmisiä. Niin joo oli siellä se yksi mies, joka ei mitään sanonut vaikka Ragna kaatui aika pahasti polvilleen... Tauolla sitten Elin joutui ottamaan Ragnan ja kävelemään kun sen polvet oli niin pahat. Kiva että ei mitään sanonut. Hevosparka. Mutta muuten oli todella kivaa.
Illalla töiden jälkeen mentiin sitten hupiratsastukselle. Sunna halusi mennä ja me saatiin sitten Siljalta lupa että kaikki jotka haluaa niin saa mennä mukaan. No Farina oli sitten suuttunut Elinille, koska ei voinut saada Thekkuria.. Joten se ei sitten halunnut tulla ja Ann-Sophie kai sympatisoi sitä niin paljon ettei sekään sitten tullut ja Jana oli Reykjavikissa, joten me mentiin sitten viidesteen. (Varmaan oli hauskempaa niin). Mulla oli Eldur ja se on sitten niin ihana. Voisin tuoda kotiin jos tietäisin että olisi aikaa sille ensi vuonna. Elinillä oli tietysti Hella ja Marialla Fröken ja sitten Sunnalla Svavar ja Carolinella Thekkur. Oli aivan todella kivaa. Mentiin day tour reitti ja todella vauhdikkaasti. Se oli niin hauskaa. Toki pdettiin myös paljon taukoja ja oltiin takaisin tallilla joskus vasta 22.30. Rupesi muuten olemaan melko pimeää jo silloin. Sitten Sunna vei meidät vielä hakemaan ruokaa. Oikein todella hauska päivä!!
Sunnuntaina mulla sitten piti olla vapaata ja aamu kuluikin mukavasti unten mailla. Niin ja sitten vähän vielä piti pyykätä (varmaan kerta enää riittää tän jälkeen ja senkin vois jättää jos ei sattuis tarviin sukkia). Sitten Sunna jo kysyikin että josko voisin mennä iltapäivällä ratsastamaan ja mikäs siinä. Hieno päivä ja Elin kaverina taas hitaalle lavalle. Se oli todella hauskaa. Meillä oli aivan todella mukava ruotsalainen perhe sillä vaelluksella ja muutenkin ihan mukiin meneviä ihmisiä. Se oli vaan hauskaa. Jotenkin olin ihan vapaa päivä moodilla, joten oli tosi helppo vaan hymyillä ja olla että joo joo. Ja Hrafnilla oli varmasti hauskaa myös. Menin aika paljon niin että odotin että kaikki ohittaa ja kysyn että kaikki ok ja sitten vaan laukkasin taas jonon kärkeen moikkaan Eliniä. Todella hauskaa!! Tätä päivää (maanantai) en niin hirveästi odota koska ainakin aamu on varmasti aika kamala... Mutta eiköhän mulla kuitenkin hauskaa ole tänäänkin!
Kuva: Ann-Sophie ja Stjarna

poliiseja käymässä!

Eilen oli sitten vähän mielenkiintoisempi päivä täällä Ishestarilla. Aamu oli oikein normaali ja ei mitenkään ihan kamalan kiire. 27 turstia ja oppaat. Tarkoittaa siis 30 hevosta. Niin ja sitten kaksi ei tullut paikalle ollenkaan. Mutta niin joo oli siinä aamulla täällä sellaiset kaksi islantilaista... Siis oikeasti islantilaiset varmaan jättää aivot kotiin kun ne tulee tänne. Ne tuli kaikkien muiden turistien kanssa ulos, mutta niillä ei ollut kypärää joten ensin ajattelin että okei ne ei oo tulossa vaan on vaan katsomassa. Sitten tajusin että on liikaa hevosia ja huutelin Janalle että meen katsomaan sisältä josko siellä olis vielä joku. No sitten ne sano että he on kyllä tulossa... No mennään sisälle ja haetaan sitten teille kypärät. Arvaa mitä vastasivat? Niin tietysti: Ai tarvitaanko me sellaiset? Siis ihan todella. Kaikilla muilla on mutta ei kai heidän sellaisia tarvi ottaa. Voi elämä. Niin ja islantilaisia pitää aina kohdella vip-ihmisinä ja tosi helppoa siinä vaiheessa kun oot jo antanut lähes kaikille hevosen niin löytää hyvä keskiverto hevonen islantilaiselle. No olivat onneksi olleet ihan tyytyväisiä. Suurin ongelma tauolla oli ollut että kypärä hiostaa niin. Idiootit.
Iltapäiväivällä oli sitten vähän kiireempi ja niin se yleensä menee kun on kaksi vaellusta samaan aikaan. Jana lähti day tourille ja sillä oli 8 turistia mukana. Me sitten jäätiin Farinan kanssa laittaan Lava touria ja Caroline tuli meitä sitten auttamaan, kun oli 30 hevosta laitettavana. Siinä silloin jo kierteli sellaiset kaksi miestä, mutta en niin liiemmin niitä ajatellut. Iltapäivän Lavalle sain Fylkirin, se on meidän uusimpia tulokkaita ja vasta 7. No se oli mennyt Janan kanssa jo aamulla, joten oli onneksi ihan rauhallinen mun kanssa. Mutta sitä ei voi kääntää oikealle, koska se hermostuu siitä kovasti. Vähän haittaa välillä. Mutta muuten on oikein kiva hevonen ja varmasti sopii tänne ja on oikein hyvä kun vähän laihtuu. Ja niin meillä oli kaksi suomalaistakin täällä eilen! Oli ihan kiva taas puhella vähän suomeakin.
Sitten niihin pää uutisiin! Tultiin Lavalta kotiin ja kun turistit oli pääsääntöisesti menneet sisään me nähtiin poliisiauto. Se tuli sinne tallin puolelle ja me oltiin ihan että mitäs mitäs. Miksi ihmeessä täällä on poliisi. No Silja sitten kertoi mulle että ne kaksi miestä oli vastannut Ishestarin ilmoitukseen, jossa ne haki käytettyjä satuloita. No ne olisi myynyt 20 000 ISK satuloita, jotka oli lähes uusia ja joiden oikea hinta olisi käytettynäkin vähintään 150 000 ISK... Silja oli sitten ihan varma että ne on varastettu ja hirveän todennäköisesti onkin. On kuulemma ollut murto jossain Reykjavikin alueen tallissa viime kuun lopulla. No heti kun evening tour lähti matkaan poliisit meni sisälle ja pidätti ne. Toinen niistä suuttui niin paljon että se löi päänsä seinään ja maali vähän kärsi. Olisin niin halunnut nähdä sen.. Mutta kaikkea ei voi saada. Nyt pitää vaan katsella onko se päässyt lehteen.
Ai niin ja Maria osti hevosen, Frökenin. Oikein kaunis ja hyvä on, sopii varmasti Marialle.
Ei kuvia tänään.

voi voi..melkein lopussa..

Aika on niin kovin ilkeää. Menee niin nopeasti kun ei haluaisi että kuluu ollenkaan. Täällä on todella kivaa ja jotenkin vähän masentaa ajatus että kun tulee kotiin alkaa koulu ja lähes täysillä heti, pitää viimeistellä kandi ja sitten vielä mennä töihinkin jossain vaiheessa. Ei ihan kauhean ruusuisia odotuksia siitä. Mutta tietysti positiivista on että näkee taas kaikki ihmiset siellä ja voi viettää aikaa kaupungilla ja voi oikeasti mennä jonnekin ilman että tarvii tilata taksi tai pummata kyyti.
Mutta niin ihan kivoja päiviä on ollut tässä. Tiistaina olin keittiössä ja oli oikeastaan aika rentoa olla keittiössä vaihteeksi. Aamu meni siinä siivotessa ja auttaesa ihmisiä hevosten selkään. Oikeastaan oli aika rentoa, koska ei tarvinnut kun vaan lämmittää lihasoppaa ja laittaa kaikki valmiiksi. Lähinnä oli vähän liiankin rentoa. No sitten iltapäivällä. Niin sunnuntaina Einar Thor sanoi Elinille että pistää hevosen kakkaa kukkaruukkuihin. No tiistaina Einar Bottla (iso pomo) sanoi että mun pitää tyhjentää ne ja pestä ne varastoida jonnekin... Kiva että oli kakka niissä sitten kaksi päivää... Todella tarpeellista. Voisivat vähän kommunikoida paremmin keskenään ettei meidän tarvitsisi tehdä turhaa työtä. Ja muutenkin tosi helppoa nostaa sellainen 30kg ruukkua ja hevosen kakkaa kottikärryyn, koska eihän sitä kakkaa siinä talon edessä niistä pois saanut ottaa. Kevyttä hommaa. Vain kuusi isoa ruukkua ja kaikki piti ensin kärrätä tallien taakse ja sitten tyhjentää ja pestä. Ja toki olen niin kovin iso ja vahva että helppoahan se oli kuin mikä. Mutta tulipahan tehtyä.
Sitten pitikin jo mennä sisälle ja leipa kakkua, kyllä pesin käteni välissä. Vain kaksi brownie pellillistä ja kaksi kakku pellillistä. Mutta kakun leipominen on oikeastaan ihan hauskaa. Ja Caroline, joka oli vapaalla tuli pitään mulle seuraa niin mikäs siinä sitten oli ollessa. Sitten kun iltapäivän Lava oli tullu takas ja suurin osa lähtenyt, Sunna tuli keittiöön ja sano että joo 10 min ja me lähdetään kotiin.. Okei mikäs siinä... Onneksi ei ollut enää paljon kesken, mutta olis tietty ollut kiva kerrankin laittaa kaikki kuntoon aamua varten, mutta eipä sitten ollut aikaa siihen. Toki suurin osa oli ihan ok, mutta silti. Kerrankin olis olut todella aikaa niin ei vaan kotiin vaan äkkiä. Tallissa olijat ei olleet vielä valmiita, joten ne ei sitten lyöny itseään ollenkaan ulos. No ei voi mitään.
Illalla Gitta, se työskentelee pidemmillä vaelluksilla, vei mut ja Ann-Sophien sellaisella kuumien lähteiden alueelle. Matkalla sinne oli aivan mielettömät maisemat. Ja siellä itse alueella on aivan todella kaunista. Toki siellä haisee rikki aika pahasti, mutta todella kaunista. Rikki saa maan aika hienon väriseksi, vihreää, sinistä, punaista ja oranssia ja kaikkea. Aivan tosi hienoa. Ja niin olihan se ihan kiva viettää vähän aikaa Ann-Sophien kanssa. En kuitenkaan tunne sitä vielä kovin hyvin. Se on niin kovin hiljainen. Mutta kun oltiin kahdestaan niin johan löytyi puhumista ja oli oikein miellyttävää. Ja todella kilttiä Gittalta. Toki siis niiden hevoset on siinä lähellä kesälaitumessa, joten ei ne ihan vaan meidän takia sinne menneet, mutta kuitenkin.
Keskiviikko olikin sitten hirveä. Ensinnäkin se oli ylibuukttu, kiitos Rebekkan, joka ei korjannut oikeita lukuja tauluun. Niin ja Silja (talli) oli launataina murtanut kyynärpäänsä, joten se ei sitten voi tehdä mitään. No juurkaan. Se ei saa ratsastaa, eikä satuloida... No toisin sanoen siitä ei juuri ole hyötyä tallissa. No niin aamulla meillä oli 44 turistia ja sitten 4 opasta. Olisi pitänyt olla 5 opasta, mutta ei vaan yksin kertaisesti ollut hevosia. Niin siis ratsastuskoululla on noin 32 hevosta, joten meillä ei siis todellakaan ollut hevosia. Aamulla meillä oli Perla ja Komma mukana ilman yhtä kenkää kumpikin. Onneksi yksi ei sitten tullut, joten Tvisturin ei tarvinnut tulla(ilman kenkää) ja sitten yksi ei voinut lonkan takia tulla, joten Krakin ei tarvinnut tulla (sillä on ollu selkäongelmia). Mutta niin, mulla oli sitten Komma ja menin hitaaseen ettei sen tarvii juosta ilman kenkää. Ihan kivasti oikeastaan sujui. Meillä oli tosi pieni hidas ryhmä Ann-Sophien kanssa ja Jana ja Caroline oli sitten nopeassa ryhmässä ja niitä oli monta varmaan 28 tai jotain. Mutta hyvin niilläkin oli mennyt. Tosin matkalla kotiin me jouduttiin vielä kerran jakamaan meidän ryhmä, koska muutama halusi vaan kävellä. Mutta kaikki olivat oikein tyytyväisiä niin mikäs siinä sitten.
Iltapäivällä oli sitten sama ongelma. 12 hevosta meni Day tourille ja tietenkin sinne menee vaan hevosia, joilla on kunnon kengät. Meillä oli sitten 32 turistia iltapäivälle. Niin ja kolme opasta.. No Komma oli jo vähän epäpuhdas kun tultiin kotiin, Glaesir oli menettänyt kengän aamulla ja Frökeniä me saadaan käyttää vaan kerran tuli mikä tuli. No iltapäivällä meillä oli sitten Tvistur, Seifur, Glaesir ja Garpur, ilman kenkää... Ja mikä parasta aika alku matkasta Rökkvi, jolla on kaikki kengät, alkoi sitten ontua hieman. Jouduin sitten vaihtamaan miehelle Seifurin, ilman kenkää, mutta joka ei onnu. On aivan kauheaa ratsastaa ontuvaa hevosta koko lava tour. Aivan kauheaa. Mutta niin ei kauheasti muutakaan voinut ja sentään olen kovin kevyt.. Paljon kevyempi ainakin kuin se mies joka alkuun oli siellä selässä. Onneksi evenin tourilla oli vain 11 joten ei tarvinnut enää ketään kengätöntä lähettää. Onneksi. Mutta niin kiitos vaan Rebekka... Mutta pääsääntöisesti päivä meni kovin hyvin. Kaikki toimi ajallaan ja kaikki turistit olivat oikein tyytyväisiä. Hyvä vaan että eivät tienneet kengättömistä hevosista. Tämän takia täällä pitäisi olla joku kengittämässä joka päivä... No onneksi kaikki meni sitten ihan hyvin ja kukaan kengätön ei onnu. Onneksi.
Tänään (torstai) menin sitten Farinan kanssa ostoksille. Sain Marialta taas auton lainaan ja mentiin north66 outlet myymälään. Ostin kaksi fleeceä. Oikein kivat! Siinä vieressä on sitten toinen outlet ja sieltä löysin kolmet farkut ja kaksi toppia. Oikein onnistunutta shoppailua siis. =). Sitten käytiin vielä Taco Bellissä hakemassa ruokaa ja takaisin tänne. (Farinan piti tulla nettiin). No olin sitten ulkona juttelemassa tytöille ja sitten kun ne lähti Lavalle niin Siggille. Juteltiin hetki ja tulin sisälle ja kohta Siggi tööttäili torvea tuossa ulkona että lähde ajelulle, kun sulla ei kerran oo mitään tekemistä. Mentiin sitten hakeen korjattuja suitsia ja ohjia. Niin ja leipomoon... Siggi osti mulle aivan mielettömän ison suklaa leivoksen ja vaati että syön sen kokonaan. Hullun kokoisia leivoksia näillä täällä. Hyvä että sain kaiken syötyä. Oikein hyvää se siis oli se oli vaan niin mielettömän iso. Niin ja sitten käytiin vielä 1011 ja sitte kotiin. Oikein hyvä vapaa päivä tänään. (Jotenkin kaikki on nyt oikein hyvää...heh!) Se siitä tänään.
Kuva: Minä ja Stjarna

irrallaan irrallaan, hevosia taasen irrallaan.

Joopa joo, elämä on kovin hauskaa täällä taasen. Lauantai oli oikein kiva päivä tallissa. Sellainen aika rauhallinen, mutta ei liian rauhallinen. Kuitenkin niin että suurin osa hevosista meni vain kerran ja muutama sai jopa ihan vapaa päivän. Kuitenkin oli ihan riittävästi turisteja että oli koko ajan jotain tekemistä. Aamupäivällä menin vaihteeksi nopeaan Lava ryhmään, nyt kun selkä on jo aika paljon parempi. Ja olihan se hauskaa. Toki meillä oli aika iso nopea ryhmä mutta Maria oli mun kanssa niin kyllähän se ihan sujui. Tosin yksi poika sitten valitti että vatsaan sattuu kun mennään nopeampaa.. No tauolla se vaihtoi sitten ryhmää. Onneksi. Niin ja sen isällä oli Skuggi ja sillä oli jonkin asteisia tasapaino vaikeuksia, joten jouduin sitten vaihtamaan sen kanssa hevosta sinne tauolle asti. Mulla oli siis alussa Thekkur. Thekkur on aivan ihana tölttäri ja Skuggi ei ihan niin kiva... Mutta mikäs siinä on sekin ihan hauska. Ja niin tauolla vaihdettiin takas, kun ne meni hitaaseen. Aamu oli kuitenkin pääosin vallan mielyttävä ja mukava.
No iltapäivä oli kanssa periaatteessa ihan ok. Menin hitaalle Lavalle ja Ann-Sophie tuli mun kanssa. Tosin jo lähdössä olin vähän että joo o tästä tulee hauskaa... Jaoin siis hevosia ja sitten ihan jostain mun edessä oli sellainen italialainen mies... Se siinä sitten osoitti Venusta ja sanoi että hän haluaisi sen. Vähän siinä ällistyneenä sitten mietin että mitä... No niin sen mielestä Venus oli söpö tai jotain en tiedä. Kyselin sitten että onko ratsastanut aiemmin ja joo oli kuulemma. Siinä sitten totesin että joo et saa Venusta mutta ota Tango on varmaan sullakin hauskempaa. Venus on siis hidas ja pieni ja varma ja usein annetaan lapsille ei ikinä kokeneille aikuisille. No jatkoin sitten jakoa ja kohta oli sitten toinen italialainen naaman edessä että cavallo cavallo.. Voi jeesus. Niin se halusi hevosen ja heti. Toki tuppaa vaan jonon ohi ääliö. No sen Tango miehen piti sitten kääntää että ei se oo aiemmin ratsastanut ja plaa. Sitten tuli vielä kaksi naista niiden jälkeen. Oli varmaan niiden vaimot. Niin ja ei myöskään ne kaksi ei puhuneet englantia.
No niin ne kaikki neljä tuli sitten hitaaseen ryhmään ja sitten se toinen mies. Se jolle olin antanut Bessin. Niin se rupesi ihan yht äkkiä puhumaan puhelimessa mun takana hevosen selässä, vaikka ei ollut ratsatanut ennen ja vaikka me sanotaan että jos jotian tippuu niin se on hukassa sitten. Mutta ei siinä se vaan puhu sitten puhelimeen. Idiootti. Eikä edes tajunnut kun yritin että ei ole sallittua sun pitää lopettaa yms. ääliö. No niin tauolle päästiin kuitenkin hengissä ja hyvissä voimissa. Tauolla sitten ne vaan päästi irti niiden hevosista ja sitten sai juosta niille sanomassa että pitää pitää kiinni hevosesta se voi mennä kotiin ja sitten joudut käveleen. No niin ei ihan heti uponnut kaaliin tämäkään. Taas teki mieli lyödä Bessi takapuolelle ja lähettää se yksin kotiin. En vaan ole niin ilkeä. Tosin ajattelin tässä että koska kuitenkin tuun pian kotiin niin ensi kerralla teen sen ja sillä ei oikeastaan oo niin väliä koska en oo täällä enää kauaa. Ja ihan tosissaan nää on eläviä olentoja ei mitään helkatin robotteja. Kyllä ne ihan oikeasti saattaa lähteä kotiin jos niistä ei pidä kiinni. Niin ja Tango mies.. heh.. se tuli tauolla mulle puhumaan kun hänen on kylmä niin oisko mulla antaa jotain lämmikettä. Joo odotas annan sulle toki takin mun päältä varmaan mahtuu sulle tai kaivan jostain kanin kolosta haalarin.. Voi jestas ja aikuinen mies vielä.. Italialaiset ei taida olla ihan maailman fiksuinta kansaa. heh.
No niin lauantain loppu meni oikein rennosti ja muutenkin olihan se koominen päivä. Hyvä päivä. Sunnuntaina olin taas vapaalla. Kovin rennosti otin. Luin yhden kirjan alusta loppuun, otin torkut ja vaan olin. Niin ja tein kotoista jauhelihakastiketta. Niin ja iltapäivällä menin sitten huviksi viemään laumaa laitumelle. Mulla oli Dimma sellainen suloinen musta pieni tamma. Se on niin hauska ja niin hidas. Vaikka kyllä se sentään ihan kohtuullinen on. Ja hauska kuin mikä. Niin kyllä olin sitten illalla oikein tyytyväinen että oli ollut rento päivä. Joskus vähän kymmenen jälkeen joku mies koputti meidän ovelle ja oli että teillä on hevosia karkuteillä. Taas.. No niin siitä sitten kiirellä tallin ja hakeen suitsia ja pyydystään heposia. No kolme niistä oli ihan pihassa ja ne oli helppo saada takas. Kuusi oli sitten vähän kauempana ja ne ensin nähtiin ja sitten ne katos tuohon pieneen metsään. No siinä siten hajauduttiin pareiksi ja juostiin ympäri metsää. Jana sitten löysi ne ja sai Pilan kiinni, mutta muut viisi sitten meni vaan. Einar tuli autolla ja ajeltiin ympäri jos olis löytyny, mutta oli tosi pimeää ja ei nähty juuri mitään. No me tultiin sitten kotiin, kun Einar totes että aamulla sitten. Oltiin oltu varmaan puoli tuntia kun se soitti taas että poliisi oli soittanut ja ne pitää mennä hakeen jostain. Se otti sitten ELinin ja Caroline mukaan ja mun sitten piti olla hereillä jos tarvii mennä avaan portti. No niin. Odottelin ja odottelin, mutta ei kuulunut. Kahdelta olin sitten sen verran huolissaan että soitin Elinille. Se kertoi että niillä on Herkules ja Ragna ja että ne tuo niitä kotiin, mutta että sillä ei oo mitään hajua missä ne on. Jossain keskellä lupiineja. No sehän kiva pilkko pimeässä yössä jossain keskellä lupiineja. No puolessa tunnissa ne oli kuitenkin onneksi kotona. Kolme hevosta jäi sitten yöksi vaeltelemaan. Mygga, Hrafn ja Perla. No joku oli ne sitten vissiin yön aikana löytänyt ja tuonut tänne koska ne oli tuolla suljetussa aitauksessa aamulla kun talli ihmiset meni töihin.
Tänään mulla on sitten taas vapaata ja meinaan mennä vaihteeksi shoppailemaan. Jos oikeasti vaikka ostaisikin jotain. :D Että sellaisia kuulumisia tällä erää.
Kuva: Hrói

sataa sataa ropisee!

Niin täällä on nyt pari päivää vähän sateisempi sää. Ei haittaa yhtään!!! Täällä oli paikallistenkin mielestä aivan mielettömän aurinkoinen ja kuiva heinäkuu, joten kaikkiovat kovin iloisia että sataa taas. Eilen (torstai) olin töissä ja sää oli aivan kauhea! Siis normaalin mittapuun mukaan. Vettä satoi aivan sairaasti ja tuuli noin 15 m/s. Ihan kiva siis. Mutta toisaalta se oli kyllä varsin hauskaakin vaihteeksi. Ja eipähän ollut pölyistä. Meidän aamu oli ihan ok. Sellainen aika normaali näin parhaaksi turistikaudeksi. Meillä oli joku 36 ihmistä aamun lavalla. Oli itseasiassa ihan hauska lava. Sellainen varsin helppo ja normaali. Mulla oli Toppa ja se on ihan hauska sellainen pikku tamma. Sillä oli ollut sellainen about viikon loma kun se ontui tuossa aiemmin ja nyt sillä oli aivan vallan paljon energiaa. Se oli niin hauskaa.
Farina tuli mun kanssa hitaaseen ryhmään, kun mulla on selkä vähän ollut kipeä viimeiset kolme päivää, niin oon mennyt vaan hitaita ryhmiä ettei tarvii sitä sitten rytktytää tarpeettomasti. Farinalla oli Dimma. Dimma on yksi meidän pienimpiä hevosia ja yleensä menee pienten lasten kanssa. Mutta se on niin hauska. No okei mun mielestä lähes kaikki hevoset täällä on jollain tapaa ihania tai hauskoja tai suloisia tai jotain, mutta mitäpä muuta multa voi edes odottaa. Hirveä ikävä tulee näitä kaikkia kun tulen kotiin. No niin puolessa välissä Lavaa kuusi ihmistä halus vaihtaa nopeaan ryhmään, ja mikäs siinä sen helpompaa meille. Koti matka sujuikin varsin mallikkaasti ja kaikilla oli niin hauskaa. Siis ainakin meidän ryhmässä ja oikeastaan mullakin vaikka aika kylmä oli. Lounaalla hain sitten lisää vaatteita ettei tarvinnut palella.
Iltapäivä olikin sitten ihan kaamea. Tai ainakin alkuun. Meillä on täällä ollut jo kahtena päivänä aiemmin sellaiset 22 tanskalaista 16-18-vuotiasta. Ne oli siis kahden tunnin ja yhden tunnin vaelluksilla ma ja ti. No niin eilen ne meni sitten kolmen tunnin vaellukselle kello 13.00. No joo hyvä että oli aikaa syödä lounas ja sitten satuloida niiden hevoset ja saada ne matkaan. Niin ja niillä oli tietysti kaikki parhaat hevoset ja sitten oli vielä 8 normaalille day tourille. Kiva oli sitten yrittää löytää vielä 9 sellaista edes jollain tasolla kunnon hevosta niille ja oppaalle. Siis sellaista, jolle 3 tuntia ei ole liikaa... No onneksi ne eivät olleet mitään mielettömän hyviä tai islantilaisia, koska yhtään tölttäriä meillä ei ollut niille antaa. Mutta kotiin tullessaan olivat oikein tyytyväisiä ja iloisia, joten kaikki hyvin sillä saraa. Vähän kyllä huoletti niitä lähettää mutta onneksi kaikki oli mennyt ihan hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Sitten meillä oli vielä normaali iltapäivä Lava. Se ei onneksi ollu niin iso vain 18 ihmistä... MUTTA! Niin alkuun oli vähän sellaista jännitystä ilmassa koska meillä oli vain 15 kappaletta suitsia. Mikä on aina kiva. No Einar sitten haki omalta talliltaan tuosta läheltä muutamat lisää, jotta saatiin hevoset ja turistit matkaan. Hetken vaan oli sellainen pieni paniikki että mitäs nyt... Mutta niin oikein hyvin meni sekin. Tosin puolenvälin jälkeen jouduin tulemaan kahdestaan sellaisen tanskalaisen tytön kanssa kotiin, koska se pelästyi jotain ja sitten se ei halunnut mennä enää askeltakaan nopeammin. Tulin sitten sen kanssa kahdestaan kävellen kotiin ja se oli oikein tyytyväinen siihen järjestelyyn. Jutteli mulle koko matkan tanskaksi ja yritin sitten parhaani mukaan lukea sen ruumiinkieltä tajutakseni onko mun nyt tarkoitus nauraa vai voivoitella. Ihan hyvin sujui. Ja jopa ymmärsin kun se kysyi mikä on mun hepan nimi ja kuinka kauan kestää että ollaan kotona. Että tanskaan vaan kielikursseille nyt :). Ja kaikkein onnellisimmalta se vaikutti kun oltiin kotona ja annoin sille harjan ja se harjasi Fridaa. Hymyili kuin pieni aurinko, joten mikäs siinä. Ja taas kerran hämmästyin miten hyvä hevonen Seifur on.
Seifur on siis sellainen hevonen, josta suurin osa täällä ei pidä, koska sen ravi on todella isoa. Ja siis sen takia melko pomppuisaa. Mutta kiitos Armin ja kaikkien muiden isojen heppojen, joita oon ratsastanut se ei ole niin paha mulle. Ja sitten niin sen töltti on aivan mielettömän hyvää kun sen vaan löytää. Sillä on hieno etujalan liike ollakseen hevonen joka on täällä. Mutta niin jos sitä vähän jokin stressaa kuten se että se on yksin tai sää on kuten eilen sen töltti on paljon helpompi löytää ja se on paljon parempaa. Ja eilen se oli todella helppoa. Mutta niin se on niin hyvä opas hevonen. Voit pyytää sitä menemään lähes mihin vaan, se pysähtyy ja seisoo paikallaan aivan niin kauan kuin haluat, voit viedä sen pois muiden luota ja se menee koska sä haluat. Kuten eilen, kun meidän piti ottaa toinen tie sen tytön kanssa niin se ei edes yrittänyt mennä muiden perässä vaan meni minne pyysin vaikka mulla olikin ohjat vain yhdessä kädessä ja Frida toisessa. Aivan mahtava hevonen. Oppaalle siis! Siihen voi aina luottaa ettei se tee tyhmyyksiä eikä kyseenalaista sun päätöksiä ratsastajana. Mutta ei se silti luonteeton ole. Mutta niin olen ehkä puolueellinen koska pidän siitä niin paljon. Ja musta on kiva kun sitä pitää oikeasti työstää tölttiin. Se ei todellakaan tölttää ilmaiseksi. Ihana hevonen... Huoh.
No niin tänään (perjantai) mulla on siis ollut vapaata. Oikein kiva vapaa on ollut tähän asti. Ulkona sataa vettä, joten on kiva olla sisällä ja vaan rentoutua. Lainasin Sunnalta autoa ja hain lounasta Taco bellistä ja ainahan on kiva kun ei tarvii itse kokata. Sunna on niin mukava. Sunna on siis töissä meidän toimistossa. Se on vasta 21 ja aloittaa nyt syksyllä laki opinnot. Niin ja sitten muuten oonkin vain ollut ja nauttinut tästä rentouden tunteesta. Ja näin aion jatkaa iltaan asti. Star warsin kakkos osaa odotellessa. (Eilen katseltiin eka).
Kuva? En tiedä toimiiko kuva vai ei mutta jos on niin se on Elin ja sen uusi hevonen Hella (Äänetään Hetla)

Mmmm.

Jaa jaa uusia kuulumisia taas. Aika rauhaisaa on ollut. Sellaisia peruspäiviä on ollut. Töitä on koko ajan ja paljon, mutta kukapa siitä välittää kun se on kivaa! Lauantaina olin tallissa ja se oli oikein kivaa. Oli oikeastaan aika rauhallinen päivä, joten oli ihan kiva olla töissä. Lähes kaikki hevoset meni vaan kerran ja niin sen mun mielestä pitäis ollakin, mutta tietenkin kaikkea ei voi saada ja tuollaiset päivät on kovin harvinaisia tällä hetkellä, kun turisteja on niin paljon. Ja oli niin kivaa kun ei ollut family touria. Se on niin pyllystä, joten jo se sai hyvälle tuulelle. Varsinkin kun perjantaina oli ja siis voi jeesus. En tiedä mitä Janalle on tapahtunut, mutta se on aivan todella hidas nykyään. Meillä oli perjantaina 10 ihmistä tuolle tourille. No niin mä olin sitten 12.3 mennessä pyydystänyt kaikki hevoset ja sitonut ne. Sitten Jana tuli ulos, ja sanoin että jos satuloit nuo, niin mä haen hevoset myös Elinille. Se kun oli menossa day tourille… No 12.50 olin sitten saanut ne haettua ja Jana oli sitten siinä ajassa satuloinut komeat kolme hevosta.. Ei niin oo todellista. Kukaan ei oo niin hidas. No siinä sitten pistettiin kiireeksi ja autoin Eliniäkin. Kun sitten hain ihmiset 13.00 ja tulin ulos Dimma oli edelleen ilman satulaa. On aina kiva antaa lapselle hevonen, jolla ei edes oo satulaa vielä. Ihan pikkuisen pisti vituttamaan. Mutta en ole ainoa, ja ne on nyt puhuneet että Einarin pitää puhua sille, kun se on mennyt noin huonoksi.
Mutta niin takaisin lauantaihin. Aamun Lavalla oli ihan kivat sellainen 30 ihmistä. Se on sellainen hallinnassa oleva ryhmä, yleensä. Mutta Einar sitten halusi Elinin ottavan Vidalinin ja sen piti olla eka, ettei sen tarvi kääntyillä koko aikaa. No ei siinä mitään, mutta mun piti sitten ottaa Fylkir.. Se on uusi täällä ja vasta 7 ja aivan tajuttoman lihava. Niin sen kanssa piti kanssa mennä hitaaseen ryhmään. Ja sitten nopeaan meni niin paljon että Marian oli ensin pakko mennä sinne. No ei hirveästi toiminut tuo ihmisten auttaminen kun oli uusi hevonen alla, joka a.) ei käänny oikealle, b.) ei seiso paikoillaan ja c.) ei mene kovin lähelle muita hevosia. Ei ollut liiemmin helppoa… No kotimatkaksi Maria tuli sitten meidän kanssa ja meni paljon paremmin. Mutta muuten Fylkir on kuitenkin todella kiva hevonen ja oikein hyvä tölttäri.
No niin sitten ei onneksi ollut family touria. Ja se on aina mukavaa. Iltapäivän Lavalla oli myös vain joku 25 tai jotain, joten sekin oli oikein helppo. Ja ihmiset oli ihan mukavia. Tosin meillä oli aika paljon islantilaisia ja se on aina pyllystä. Ne on niin saakutin tarkkoja kaikesta ja valittavat kovin herkästi ja mukamas aina tietävät kaiken vaikka eivät olisi ikinä hevosta nähneetkään. Ihania nuo islantilaiset. Mutta niin oikein hyvin meni ja kaikki olivat tyytyväisiä, joten mikäs siinä sitten oli ollessa. Sitten oli vielä evening tour ja sekin meni ihan kivasti. Ei ongelmia ja voitiin jopa mennä vähän vauhdikkaammin. Ja sitten jaettiin ja sain nopean ryhmän ja mulla meni oikein mainiosti sen kanssa. Kaikki pysyi hyvin mukana ja oli oikein hauskaa. Hyvä päivä siis. Illalla sitten mentiin Reykjavikiin. Carolinen perhe tuli tänne, joten mentiin sitä morjestamaan ja sitten hetkeksi kaupungille. Oikein mukavaa oli. Istuttiin sellaisessa kahvila/baarissa. Ja maistoin sitten sellaisen shotin kuin Elbow. Oikein mainio!!! Siihen tulee siis banaani likööriä ja baileysiä. Todella hyvää. Suosittelen. Hyvä ilta oli.
Sunnuntain olin sitten keittiössä. No sehän ei ole kivaa, mutta kuitenkin ihan kestettävissä aina silloin tällöin. Aamu oli ihan normaali. Tosin olin vähän laiska ja en pessyt lattioita, lakaisin vain. Tosin sitä ei täällä kyllä huomaa vaikka ei pesisi.. Ja niin lounaaksikin sain vain lämmittää lihakeittoa, joten ei oikeastaan tarvinnut tehdä juuri mitään. Sitten iltapäivällä menin tunnin vaellukselle, kun ei muuten ollut tarpeeksi oppaita. Se oli ehkä paras tunnin vaellus, jolla oon koskaan ollut. Siellä oli sellainen 68-vuotias suomalainen nainen ja sen tyttärentytär. Se nainen oli niin suloinen. Sen haave on aina ollut tulla Islantiin ja se on aina rakastanut hevosia, mutta ei ole uskaltanut ratsastaa. No nyt se toteutti molemmat unelmat tulemalla tänne lapsenlapsen kanssa, joka ratsastaa. Se oli niin kovin suloinen. Se oli vaan kovin huolissaan että pysyykö se selässä, joten mulla oli sitten lähes koko ajan sen ohjat, jotta se sai keskittyä pysymään satulassa. Mutta sillä ei onneksi ollut mitään sitä vastaan että mentiin kovempaa, joten mikäs siinä sitten. Ja sitten siellä oli sellainen mies, jolla oli Hrafn (äännetään Rap). Hrafn on kovin pomppuisa, koska se vaan ravaa, mutta sillä miehellä oli niin hauskaa. Se nauroi todella kovaa joka kerta kun mentiin kovempaa. Se oli niin hassua. Ihanaa kun ihmisillä on hauskaa.
Sitten illalla oli vielä soppa kokous. Ja se sujui oikein mallikkaasti, niitä kun oli vain 11. Mutta oli niin kivaa, koska sen jälkeen Silja kiitteli että teen niin hyvää työtä ja että Gitta, siis se joka pitää kokouksia, oli niin kovin tyytyväinen muhun. Tykkää kuulemma siitä että mä olen siellä auttamassa. Hyvä että pitävät. Aina on tietysti kiva kuulla että tekee työnsä hyvin. Illalla sitten pelattiin sing staria, jonka Carolinen vanhemmat toi tänne. Niin ja pleikan myös. Vievät sen sitten mukanaan kun lähtevät, joten vain pari iltaa voidaan viihdyttää itseämme sillä.
Maanantai mulla sitten olikin vapaa. Menin Gullfossille ja Geysirille. Kun kerran sellainen saadaan ilmaiseksi niin pakkohan se oli käyttää. Ensin mentiin Thingvellirille. Siellä saatiin huimat 20 min aikaa. Juoksin sitten alas, koska halusin mennä sille lammelle siellä ja sitten hölkkää ylös että ehtii bussiin. Hyvää kuntoilua. Sitten jatkettiin Gullfossille. Se on kyllä mahtava. Pidän siitä kovasti. Ja sitten löysin vielä jotenkin suomalaisen ottamaan musta kuvan. Niin maailma on pieni. Sitten Geysirille ja katsomaan Strokkuria. Hieno on, toki hieman savuisa oli, kun siellä vähän satoi. Muuten oli oikein hieno ilma, mutta Strokkurilla satoi. Mitäs pienestä tää on islanti. Ihan kiva reissu oli vaikkakin se meidän opas tuntu olevan aina välillä vähän pihalla. Se saattoi aloittaa tarinan ja sitten se ei ikinä kertonut sitä loppuun… Mutta mitäpä pienistä. Kivaa oli.
Kuva: Minä ja Gustur Kaldarselissa