Niin kuin voi otsikosta päätellä en joutunutkaan tänään keittiöön. Tein vaan aamu siivoukset ja sitten pääsin Lava tourille, kun oli niin paljon turisteja. Ihan parasta. Kuka ihme haluu olla sisällä, kun voi päästä ulos aurinkoon ja ratsastamaan? No mutta siis hyvä niin. Aamun retki oli ihan jees ei mitenkään ihmeellinen, mutta ihan ok. Olin nopeammassa ryhmässä ja se on jotenkin hauskempaa itselle. Ei tarvii huolehtia niin paljoa kaikesta, kun suurin osa osaa edes jotain vähän. Ja kaikki yleensä pysyy perässä.
Iltapäivällä menin ekaa kertaa täällä family tourille. Oli sellainen yhden lapsen perhe. Se poika oli ehkä jotain 5 tai jotain. Oli kuulemma ratsastanut kotona, mutta ihan paskajäykkänä se oli vaikka me vain käveltiin ja mentiin niin hitaasti kun yleensä hevonen voi liikkua. Normaali käynnissä reitti menee ½ tunnissa ja meillä meni lähes 45 minsaa. Että jippii. Vauhdikasta oli. Mutta onneksi se on niin lyhyt. Mutta kyllä hermo niiden kanssa ihan hyvin kestää. Tänne voi sitten vähän valittaa. Niille sitten vaan hymyä naamalle ja kiva kiva.
Sitten lähin vielä päivän toiselle Lavalle ja se oli hauskaa. Meillä oli oikein hyvä nopea ryhmä ja osa oli suomalaisia ja sehän on aina hauskaa. Kotiin päin tullessa on sellainen ihana ylämäki, joka me yritetään laukata, jos mahdollista ja nyt se oli ja se oli niin hauskaa. Hevoset jotenkin syttyy kun ne pääsee välillä meneen vähän kovempaa. Ja nekin pari suomalaisnaista, jotka ensin oli vähän että jaa laukkaa niin olivat oikein innoissaan laukan jälkeen, että olipas mukavaa ja hauskaa ja kovaa!! On jotenkin hauskaa kun ihmiset on niin innoissaan. Ei sillä se oli tosi hauskaa=).
Evenig tourilla sitten olikin sattunut... En ite ollu mukana vaan siivosin keittiön ja autoin Janaa tallissa. Mutta siis Osk oli kompuroinut ja sellainen amerikkalainen nainen oli sitten tippunut selästä ja mursi ehkä lonkkansa, tosin toivotaan ettei mitään murtunut, mutta Heidi sano että se vähän näytti siltä. Tosin se ekat sanat oli sitten ollu että: Mulla ei oo varaa tähän, mulla ei oo vakuutusta. Siis ihan todella.. Oot amerikkailainen ja sulla ei oo mitään vakuutusta? Siis mitä ihmettä. No onnettomuuksia sattuu. Tosin ei onneksi usein. Silja on ollut täällä töissä 2 vuotta ja vain kerran aikaisemmin on tullut ambulanssi ja silloinkaan ketään ei sitten ollut pahasti sattunut lähinnä venähdyksiä. ( Silloin oli kuulemma joku lapsi ruvennu kiljumaan täyttä kurkkua, jotta hevonen olis menny kovempaa ja sittenhän kaikki hevoset oli lähteny kiitään. Siksi hevosten kanssa ollessa ei kiljuta tai huudeta.) Mutta niin vähän synkkää iltaa, mutta muuten oli oikein mainio päivä. Huomenna sitten taas keittiöön.
Ja taas pari kuvaa: Ekassa lampaita eiliseltä ja tokassa Fru Margret meidän pikku potkija =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti