Voi viime kerrasta onkin vierähtänyt...

Niin mitäs kaikkea tässä onkaan ehtinyt tapahtua sitten viime kerran.... Joopa joo. Sunnuntaina mulla oli vapaata ja käytin sen sitten niinkin fiksusti että katselin kaksi elokuvaa. Prinssi Kaspian ja Schindlerin listan. Oikein mainioita olivat molemmat elokuvat. Joskin jälkimmäinen oli varsin surullinen. Tosin mitä voi olettaa jos elokuva kertoo natsi saksasta ja juutalaisvainoista yms. Mutta vallan mainio oli. Ja vapaapäiväksi oikein kiva. Todella rauhallinen. Rauhallinen on hyvä, kun työpäivät ei sitten oo todellakaan rauhallisia.
Okei siis. Maanantaina tapasin sitten vihdoin meidän pomon, Saran. Ihan mukava on. Sillä on ollut jotain ongelmia niskan kanssa ja siksi ei ole ollut töissä. Mutta nyt se siis taas on töissä ja näin kahden päivän kokemuksella toivon että ei ole kauaa. Oli niin paljon rennompaa kun se ei ollut täällä. Ja sitten sen pomo Einar Thor sanoo toista ja Sara toista ja siinä sitten yrittää olla parhaansa mukaan muka oikeassa. Ne siis puhuu aivan ristiin. Ensin toinen sanoo että hepoille enemmän ruokaa ja sitten toinen tulee kysymään miksi heppoja on ruokittu noin paljon... Siis ei jeesus. Mutta kaippa tässä oppii tulemaan toimeen. Tosin Sara jää ensi kuussa lomalle tai jotain ja tänne tulee joku muu. Ehkä sitten on taas helpompaa.
Retket on onneksi mun osalta mennyt varsin mainiosti. Mitään ihmeitä ei oo kenenkään kanssa sattunut ja kaikki on vaikuttaneet ihan tyytyväisiltä. Ja meillä on ollut varsin paljon suomalaisia täällä. Tänäänkin (eli tiistaina) meillä oli aamulla kolme yhdeksästä, sitten Heidillä oli 4 ilta retkelle ja sitten täällä oli illalla jokin pohjoismaiden lakimies ihmisten retki ja siellä oli ainakin 3 suomalaista. Mikäs siinä sitten on suomea puhuessa! =). Lakimies retki oli oikein hauska. Ja jaettiin sekin kahtia, jotta osa sai mennä lujempaa. Tosin joskus kyllä pistää ihmetyttämään kun sanoo ihmisille että jos haluat että hevonen liikku nopeammin niin potkaise sitä, ja ne sitten vaan kiltisti vähän heilauttaa jalkaa eikä edes osu hevoseen.... Kiva sitten sanoa että lujempaa vaan, kun ei oikein voi sanoa että koita nyt edes osua hevoseen... Mutta siinä sitten vaan hymyilee ja juttelee ihmisille ja potkii hevosta perseelle ja hymyilee ihmiselle että juu juuri noin nyt se liikkuu. Todella mukavaa.... Mutta onneksi suurin osa kyllä saa hevosensa liikkumaan. Ja monet niistä nyt muutenkin kulkee aina edellisen perseessä kiinni niin ei paljon tarvii hoputella.
Niin joo ja me saatiin uusia hevosia. Kymmenen uutta hevosta. Onneksi en osaa edes kaikkien vanhojen nimiä vielä.. Ja huomenna tulee kuulemma 20 uutta. Onnea vaan mulle nimien opetteluun. Ja jotenkin varsinkin Sara olettaa että näin vaan tunnen kaikki hepat. En siis oo ollu täällä edes kahta viikkoa vielä ja pitäis osata 45+10 hevosta ja huomenna varmaan sitten ne kaikki uudet 20. Niin että mitäs tässä sitten. Arvailee lähinnä vaan. Aika monta onneksi tunnen jo mutta sellaiset tummanruskeat aiheuttaa aika moisia vaikeuksia. Ne kaikki näyttää ihan oikeasti samalta... Tai monet ainakin. Ja musta sentään hevosissa on eroja.. Mutta onhan mulla koko kesä aikaa opetella niiden nimiä joten kaippa se sitten tästä, jossain vaiheessa.
Eilen (25.5) oltiin Eddan, sellaisen islantilaisen tytön luona syömässä. Se oli aivan ihanaa. Siellä oli lasagnea, jonka jauheliha oli hirvestä. Aivan mielettömän hyvää. Ja salaattia ja tuoretta leipää ja kaikkea ihanaa. Oikein hauskaa oli. Me oltiin kaikki siellä eli siis minä, Heidi, Elin, Jana ja Caroline ja sitten vielä Agla ja Maria, jotka siis on islantilaisia. Se oli jotenkin niin mukavaa. Ja vaikka mä ja Carolinen ei todellakaan tunneta Eddaa kovin hyvin niin silti se kutsui meidät syömään ja kaikkea. Todella vieraan varaisia nämä islantilaiset.
Niin ja onhan täällä jotain tapahtunut. Yksi amerikkalainen mies tippui, mutta ei sille onneksi sattunut mitään. Se halusi välttämättä mennä nopeimpaan ryhmään ja sitten ne tölttäs/ravas (hevosesta ja ratsastajasta riippuen) ja sitten se vaan nojautu ja nojautu enemmän oikealle ja lopulta sitten yllättäen tipahti... Samainen mies oli lähtiessä ihan että siis mitä tarviiko mun ottaa kypärä ja jättää hattu tänne... Jep jep, kyllä tarvii ja hyvä niin. Nää ihmiset on siis niin koomisia joskus. Kun niille sanoo että ainoastaan kypärä on pakko ottaa, kumisaappaat ja sadeasun saa ottaa jos haluaa, niin sitten ne kysyy että jaa saappaat oli pakko ottaa... kyllä juuri näin. Saappaat varmaan pelastaa sun hengen jos jotain sattuu. Mutta niin onneksi suurin osa on järkeviä ja ihan kivojakin.
Meillä oli sellainen perhe tänään tunnin vaelluksella, jossa oli viisi henkeä ja niiden tytär oli vasta 7 ja mä olin ihan että joo ok, kiva lähteä niin pienen kanssa tunniksi, mutta vallan mainiosti se onneksi meni. Töltättiin jopa ja se tyttö varmaan pärjäs siitä perheestä parhaiten. =) Se vaan oli niin rento että se ei pomppinut ollenkaan ja siinä se vaan istu. Se siis oli koko ajan mun tai Janan vieressä niin että sillä oli toiset ohjat ja meillä toiset, ettei mitään vaan satu. Parempi olisi varmaan ollut ottaa sen äiti niin. Lapset on niin joustavia. Mutta hauska kierros kyllä oli. Ja niin taas vaan menin uuteen paikkaan missä en ollut ennen ollu. Ohjeet vaan Heidiltä ja matkaan. Mutta onneksi näillä reitetillä ei onneksi oikein voi eksyä.
Joo o eiköhän tässä taas ollut mitä parhaiten asiaa, että voitte sitten taas kotona kaikki olla tietoisia mitä tänne kuuluu. Niin ja aurinkokin paistoi tänään taas!! Ja eilenkin tuli vaan pieni sadekuuro, joten mikäs sen parempaa. Ei kuvia tänään. Sorppa.