miljoona miljoona miljoona kakaraa...

Niin tänään aamu olikin sitte niin kiva että ei paremmasta väliä... Tai siis voisiko kauheampaa enää olla? Niin siis aamulla tänne tuli 88 lasta kaikki yhdeksän vuotta vanhoja ja varmaan about yhedellä neljästä oli ADHD. Että kivaa oli. Ensin aamulla kauhea häslinkin että on tarpeeksi satuloita ja suitsia ja hevosia ja kaikkea mahdollista. Sitten ihan hetken hengähdys ja sitten ne jo tuli. Tosi helppoa muuten opettaa lasta satuloimaan hevosta kun a.) ette puhu samaa kieltä b.) se ei jaksa nostaa satulaa maasta c.) sillä on ADHD ja se ei ole paikallaan sekuntiakaan. Jep jep kyllä oli riemua. No niin sitten 44 niistä heposen selkään ja puolen tunnin lenkille. Me kyllä onneksi käveltiin ja katsottiin että kaikki on ok. Sitten läpystä vaihto ja sama homma toisten kanssa. Oikein rento ja kiva aamulenkki siinä. Joopa joo jos haluaa kusettaa itseään.
Joo no kukaan ei tippunut mitään pahaa ei kellekkään tapahtunut ja mikään hevonen ei seonnut tai mitään. Mutta kyllä mulle täytyy maksaa jotain ekstraa jos joku haluaa että toistan sen kokemuksen. Mutta niin onneksi se sitten oli ohi ja sai vähän pidemmän lounastauon kuin normaalisti. Sitten iltapäivällä tänne tuli 30 15v. ihmistä. No onneksi mun ei tarvinnu niiden kanssa touhuta, kun lähdin Janan kanssa Lava tourille. Onneksi niin ne kun oli varsin kova äänistä sakkia. Kuuluivat varmaan monen kilometrin säteellä. No kuitenkin. Otin siis hitaan ryhmän ja voi kun pääsin helpolla. Tauko paikalle asti mulla oli vain kolme ihmistä mukana ja sitten takaisin kotiin vain kaksi. Ne oli Kanadasta sellainen vanhempi pariskunta ja oikein mukavia. Rouvalla tosin oli todella huono tasapaino joten lähinnä vain käveltiin. Pari lyhyttä töltti/ravi pätkää saatiin otettua kuitenkin ja lopussa se jopa itse sanoi että jos nyt kuitenkin yksi vielä. Oli oikein rentoa ja hauskaa. Valitettavaa vain että rouvalla oli enemmän ravia menevä heppa kuin tölttäävä mutta joskus niin vaan käy.
Elin meni iltavaellukselle joten me päästiin varsin ajoissa pois. Jo ennen viittä. En oo varmaan kertaakaan päässyt niin aikaisin. Väsymys ihan kaamea mutta ei vaan voi mennä nukkumaan ettei sitten kuku aamulla joskus viiden aikaan täällä. Mutta hyvä se vaan on että väsyttää. Tietääpähän että on tehnyt töitä.
Sitten taas kuvia! Eli siis tossa olen siellä Glymurilla! Oikein hienoa oli. Ja sitten toisessa on Svavar, albiino heppa, joka tosin kohta lähtee kesälomalle.