kauhu kokemus

Niin sunnuntai aamu ei sitten alkanut ihan parhaissa merkeissä. Oltiin juuri ulkona hakemassa hevosia aamun lava tourille kun siihen ajoi nainen autolla ja pyysi meitä auttamaan, koska hänen vuoden vanha varsansa oli jumissa. No toki me lähdettiin heti minä, Farina ja Caroline mukaan auttamaan. Samalla soitettiin Marialle että tulee myös. En oo ikinä nähnyt mitään yhtä kamalaa... Siellä oli tosiaan vuotias, joka oli yrittänyt mennä boksiin sisään siitä mistä ne voi syödessä laittaa pään käytävälle. Siinä se sitten oli niin että takajalat oli käytävällä ja muu hevonen sisällä boksissa ja täysin jumissa lantiosta. Sen lisäksi se oli luonnollisesti aivan paniikissa. Farina sano heti että meidän pitäis leikata tuo toinen rauta että se mahtuis läpi, mutta se nainen halusi työntää sen ulos. No sitten Maria tuli ja sanoi meille että menkää pois ja jatkakaa töitä ja kertokaa Sunnalle mitä on sattunut.
Jotenkin oli todella helpottavaa lähteä, mutta samalla ihan kauheaa, koska se hevonen oli siellä edelleen jumissa... No me mentiin tallille ja menin kertoon Sunnalle ja se lähti sitten Elinin kanssa auttamaan. Siinä välissä sinne oli tullut myös kolme miestä ja joku nainen ja sitten ne otti autosta kai vetoöysiä, jolla ne saattoi kannatella sen painoa ja auttaa sen ulos. Maria sano että niitä oli kolme miestä ja se työntämässä ja sitten Sunna Elin ja kaksi muuta naista vetämässä. No ne sai sen sitten ulos. Ja se seisoi ja käveli, joten sen pitäisi siis olla kunnossa. Toki se ei varmasti ikinä saa varsoja ja ei voi tietää jos sillä on jotain sisäisiä ongelmia. Mutta se oli aivan kamalaa ja sitten yksi niistä miehistä oli siellä sanonut että jos annatte tän tapahtua enää ikinä niin hän ei enää tule auttamaan. Tarkoittaen siis että on ollut siellä kaksi kertaa aiemmin aikaisempina vuosina kun sama on tapahunut. Se tapahtuu koska ne ei sulje tallin ovea vaan ne hevoset voi vapaasti kulkea sisään ja ulos ilman valvontaa..... No täytyy vaan toivoa että sitä ei enää ikinä tapahdu uudelleen ja pitää vaan yrittää muistaa että se hevonen on kunnossa ja liikkuu.. Mutta en varmaan ikinä saa sitä kuvaa pois mun päästä. Sitä missä näin vaan takajalat ilmassa... No tulipahan itkettyä oikein porukalla.
Töissä oli aika vaikeaa olla koko sunnuntai, koska eihän asiakkaille voi näyttää että on ollut kauhea aamu. Mutta sen verran meni sunnuntai ohi että en oikeastaan edes tiedä millaisia ihmisiä meillä täällä silloin oli. Kaikki oli vähä sumua. Illalla me mentiin sitten kaupunkiin että päästiin vähän tuulettumaan. Tosin ei siellä juuri mikään ollut auki joten juotiin vaan muutama ja syötiin vähän paremmin. Sitten tultiinkin jo taksilla kotiin ja nukkumaan.
Maanantai oli jo paljon parempi. Pystyi jo ajattelemaan että se varsa on ihan kunnossa ja elämään taas lähes normaalia elämää. Toki meillä myös oli varsin hektinen päivä, joten ei paljon ollut aikaa edes mitään ajatella kun piti pitää niin kovaa kiirettä koko ajan. Aamu nyt sujui edes jotenkuten mutta iltapäivä oli kyllä aika moinen kaaos. Ensin mun piti auttaa Janaa day tour hevosten kanssa, koska se oli ollut aamun keittiössä. Sitten piti olla family tour, mutta ei ollutkaan, vaan kävelytin vaan paria lasta tuossa aitauksessa. Sitten lava tour. En niin aina tajua Siljaa.. Kello oli jotain 13.45 ja se ei ollut yhtään hevosta vielä ottanut kiinni. Ja mä oli valmistellut kuitenkin day tourin, lapset ja sitten 14.30 alkavan yksityis retken, joka mun oli tarkoitus vetää. Sitten menin kysyyn että mites Lava? Joo en tiedä vielä onko 28 vai 31. Niin eli et oo sitten yhtään hakenut kun et tiedä? Siis ei oo todellista. Sitten Caroline tuli ulos ja me siinä sitten pää kolmantena jalkana haetaan 30 hevosta ja yritetään mielettömällä kiirellä pistää satulaa selkään ja Farina juoksi hakeen lisää satuloita ja auttoi meitä. Silja oli sitten jossain. Meinasi pikkasen pärähtää. Se on välillä niin pata laiska vaikka onkin oikein kiva ihminen. Mutta joo katoa toki maan rakoon meitä on kolme täällä satuloimassa vartissa 30 hevosta... Hyvin sujuu. Voi olla että joku päivä vähän kilahtaa. Mutta niin ei muuta tällä kertaa. Jaa niin paitsi että tiistaina mulla oli vapaata ja jouduin ostaan uudet ratsastuskengät koska ne jotka toin mukana päätti mennä palasiksi... Ei kuvia tänään liian synkkä mielentila.